Saimme LCF Life Coach -koulutuksesta viime kerralla kysymyksiä ja
niitä tulee harjoitella kotona esittämällä ne itselleen ja vastaamalla
myös tietenkin kysymyksiin. Tällä tavoin kysymykset jää paremmin mieleen
käytettäviksi valmennustilanteissa. Kysymyksiä on melkoinen määrä, ehkä
jopa yli 200 kpl. Nuo kun opettelee, niin tulee takuuvarmasti tutuksi
itsensä kanssa. Ja kun kaikki kysymykset on istutettu takaraivoon niin,
että ne pulpahtelee sieltä juuri sopivissa tilanteissa, uskon
valmennuksenkin sujuvan tuosta noin vaan.
Joillekin
ihmisille valmennuksellinen ote asioihin on luontaista. He osaavat tehdä
tarkentavia kysymyksiä juuri sopivissa väleissä. Minulle kysymysten
esittäminen luontaisesti on vielä hiukan haastavaa, vaikka autankin
muita mielelläni. Uskon tämän haasteen johtuvan osittain hätäisestä
mielenlaadusta ja osittain valmennustilanteisiin liittyvästä
jännityksestä. Kun jännitän, tuntuu, että tulee kiire. Puhe nopeutuu,
unohdan kuunnella ja keskittyä ja puhun päälle. Kysymykset jää tällöin
paperille. Käyttäydyn kyllä normaaliarjessakin juuri edellä mainitulla
tavalla, joten läsnäolo vaatii vielä hiukan treeniä, kuten myös
kysymykset, kysyminen ja vastaaminen. Mutta koulunkäynti onkin turhaa,
jos osaa jo kaiken!
Leppoisaa sunnuntaiehtoota kaikille!
Nina
PS. Tein tässä samalla yhdenlaisen harjoitteen: kirjoitin yllä olevan
tekstin käyttämättä ei -sanaa ja konditionaalia. Jätin myös "yrittää" -sanan käytön tästä tekstistä pois. Kannattaa kokeilla samaa :)
Hyvä harjoite. Minulla olisi (!) se yks dokkari työstettävänä, josta pitäisi saada konditionaalit kuriin...
VastaaPoistaTiedänköhän tuon dokkarin, sellainen, missä ei ole paljon sanoja ja mitä on vielä aikaa työstää? :)
PoistaJa Sari täällä luki, että dekkari pitäis työstää :)
VastaaPoista