Terveisiä vaan koulun penkiltä :) Kyllä on ollut kivat päivät ja vielä 1/3 jäljellä. Ollaan taas saatu perehtyä oikein urakalla valmennuksen saloihin. Aina, siis ihan joka kerta, kun koulu alkaa, tulee fiilis, että tämä on se mun juttu ja että taidanpa heti seuraavana työpäivänä irtisanoa itseni ja tehdä vain tätä. Ihan joka kerta tarkoittaa tässä tapauksessa kahta kertaa, koska koulujaksoja on ollut tähän mennessä kaksi. MUTTA: tuosta koulunpenkillä istumisesta ei ikävä kyllä saa minkäänlaista toimeentuloa.
Vaikka ollaan oltu koulussa vasta muutama päivä yhteensä, tuntuu että valmennustaidot ovat kehittyneet aivan roimasti! Välillä tosin tulee tyhjiä hetkiä, ettei tiedä, miten jatkaisi, mutta tänäänkin harjoittelimme valmennusta kahden valmentajan voimin, joten siinä toinen pystyi auttamaan, kun toisella löi tyhjää. Parhaillaan tosin valmennettavakin ryhtyi valmentajaksi - siis itsensä valmentajaksi. Ope jo varoittelikin, että mitä pidemmälle päästään, niin sitä enemmän noissa harjoitusvalmennuksissa alamme valmentamaan itse itseämme ja varsinaisen valmentajan rooliksi jää vain kuuntelu ja katselu.
En millään malttaisi odottaa koulun loppuun nähdäkseni kuinka hyviä me kaikki ollaan vuoden päästä!
Nina
Kuulostaapa se hyvältä ja kiva, että vastaa noin odotuksia!
VastaaPoista