tiistai 30. heinäkuuta 2013

Apua - aika loppuu!

Nyt on vaivannut pieni stressi opintojen loppuunsaattamiseksi. Enää reilu kuukausi ja meillä on valmistujaiset! Harjoitusvalmennuksia on vielä vähän pitämättä ja teenkin niistä heti ensi viikon alussa suunnitelman, että mitä teen ja koska. Aion nimittäin valmistua silloin kuin muutkin ja se tarkoittaa sitä, että harjoitustyöt pitää olla tehtynä.

Nyt viime viikkoina on tuntunut, että minun pitäisi hakea töitä tai tehdä lopullinen päätös yrityksen perustamisesta, mutta eilen illalla päätin, että kyllä keskityn nyt kouluhommiin täysillä ja sitten vasta työhommiin.  Molemmat eivät onnistu, kun aikaa on enää vain muutamia viikkoja.

Miksikö sitten on tuntunut, että olisi mentävä töihin? Siihen vaikuttavat ainakin muiden ihmisten hyväntahtoinen painostus. Olen ollut nyt jo sen verran kauan kotona, että monen mielestä minun kuuluisi olla jo töissä. Yritän tietenkin olla välittämättä noista painostuksista, mutta aika-ajoin löydän itseni selittelemästä tuttaville, miksi olen edelleen kotona. Samalla ajatus "pakko mennä töihin" jää johonkin alitajunnan syövereihin. Onneksi tiedostan tilanteen ja harjoittelen tietenkin eroon siitä.

Muiden ihmisten loma-aiheiset keskustelut vaikuttavat myös fiilikseen. Kesällä puhutaan paljon, koska lomat alkaa ja koska ne päättyy. Minäpä en voi niihin keskusteluihin osallistua kuten aiempina vuosina. Kolmas, ihan todellinen syy, joka vaikuttaa tunteeseen, että jotain olisi tehtävä, on pankkitilin saldo.

Mukavaa heinäkuun loppua!

Nina

torstai 11. heinäkuuta 2013

Töitä tarjolla

Sain työpaikkatarjouksen, tai pikemminkin työnhakutarjouksen. Olen joskus kauan sitten hakenut töitä yhden rekryfirman kautta ja he ovat silloin kysyneet, että saavatko olla jatkossa yhteydessä, jos tulee paikkoja vastaan, johon sopisin. Nyt he sitten soittivat, kertoivat avoimesta paikasta ja pyysivät minua lähettämään päivitetyn CV:n. Olin hiukan hämilläni koko puhelun ajan, mutta lähetin kuitenkin pyynnöstä CV:n ja sanoin, että voin tulla haastatteluun, jos kutsutaan. Puhelun jälkeisenä päivänä sain kuitenkin sähköpostin: "Kiitän kiinnostuksestasi avoinna ollutta positiota kohtaan. Sinulla löytyi hyvää osaamista tehtävään liittyen, mutta valitettavasti et ole enää mukana prosessissa tässä vaiheessa." Ehdin olla mukana hakuprosessissa melkein vuorokauden. :)

Outoa tässä koko hommassa on se, että oikeasti innostuin hetkeksi paikasta. Työ ei ollut kokonaisuudessaan lähellekään täydellistä työtä tai edes sellaista, mistä aidosti kiinnostuisin. Todennäköisesti innostuin siksi, että tunsin oloni hyväksytyksi ja hyväksi tyypiksi? Rekryfirman edustaja lausui aika paljon ylistyssanoja osaamisestani puhelun aikana.

Sattumaa, että tällainen työaiheinen juttu tuli juuri heinäkuussa, jonka piti olla lomakuukausi, ilman työajatuksia. Tästä sitten poiki myös työunet :) Näin viime yönä unta, että jouduin palaamaan edelliseen työhöni ja vielä ilman korvausta. Kävin unessa vielä ihmettelemässä ylimmälle johtajalle, että miksi käsketään takaisin, vaikka oon jo saanut lopputilin ja todistuksen. Vastaus oli, että tilanne nyt vaati sen ja siksi on tultava, eikä kestä kun pari kuukautta. Ei siinä sitten auttanut muu kuin paiskia töitä oikein urakalla vaikka väsytti ihan vietävästi.


Nina