keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Taantuman vallassa

Olen käyttänyt kuluneina kuukausina oikeastaan luvattoman paljon aikaa pohdintaan siitä, mitä haluan tehdä työkseni. Lähden innolla kaikkeen uuteen mukaan, mutta innokkaan alun jälkeen tulee helposti stoppi ja jään miettimään, olenko valmis tähän, haluanko tehdä juuri tätä. Tuntuu myös, että aina kun pääsen hyvään alkuun jossain asiassa, tulee joku tilanne, mikä vie huomion toisaalle.

Ajoittain myös joudun henkisten taantumien valtaan. Taantumalla tarkoitan tilaa, jossa yhtäkkiä haluankin jostain syystä työn, jossa on asioita, joita en halua elämääni (esim. kohtuuttomat työmatkat).  Olen taannuttuani hakenut useampaankin sellaiseen paikkaan, johon en ihan aidosti edes haluaisi töihin. Itse asiassa viimeksi eilen melkein menin taas tähän halpaan. Päivitin jo ansioluettelon ja mietin, että väsään myös hakemuksen yhteen tehtävään. Työssä oli paljon hyvää, mutta kun luin ilmoituksen uudestaan, siinä oli enemmän sellaista, mikä ei kiinnostanut.

Luulen, että nämä taantumiset johtuu alitajuisesta hyväksynnänhausta: on hyväksytympää olla töissä ja ansaita rahaa kuin suunnitella rauhassa, mitä haluaa tehdä. Taloustilanne Suomessa ja ehkä ikäkin asettaa jonkinlaisia paineita. Joskus taas tuntuu, että jään jostain paitsi, kun en ole töissä. En voi valittaa kiirettä ja väsymystä ja oman ajan puutetta kuten ennen tein :D.

Olen näiden kaikkien taantumien vallassa kuitenkin oppinut itsestäni paljon. Ajatukset siitä, mitä en halua tehdä, ovat kirkastuneet. Samoin tiedän entistä tarkemmin, mistä pidän ja mitkä ovat heikkouteni. Tiedän mikä minulle on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää ja ihan varmasti vielä jonain päivänä tiedän ihan tarkkaan mitä haluan tehdä isona.

Nina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti